Alignment and reactions

Assume alignment has a good-evil or a law-chaos axis and further assume that the rules system uses some sort of reaction rolls, with a good result meaning (more) favourable reaction and a bad result meaning hostile or negative reaction.

If using a law-chaos axis, then any lawful character has their reaction improved by one step if they assume the other party is lawful, and worsened by one step if they assume the other party to be chaotic.

If using a good-evil axis, then the reaction of good character to everyone increases by one step, while the reaction of evil characters to everyone worsens by one step.


A good society is a nice place. An evil one is not. But any good character might be taken advantage of and might not do as well as an evil character, especially in a situation of scarcity. This is a sort of prisoner’s dilemma. Law and chaos are mere tribes.

To determine the alignment of an established player character (that has been played for a while), consider:

  • How do they treat characters they assume to be lawful when compared to those they assume to be chaotic? If they clearly favour one side, then that’s their chaos-law alignment.
  • How do they treat complete strangers? If they mistreat them, they are evil. If they treat the strangers with caution, they are neutral. If they try to help and aid strangers, treating them as friends, they are good.
Alignment and reactions

SL&VLzine #2

Suomenkielisen OSR-lehden toinen numero saatiin ulos. Toimin päätoimittajana ja kirjoitin myös artikkelin laseraseista. Lehden tämä numero tuli ulos tolkuttoman hitaasti minun muiden tekemisteni takia. Kolmas numero on työn alla. Toivottavasti siinä ei kestä yhtä pitkään.

Linkit myös ykkösnumeroon:

SL&VLzine #2

Religious tenets for clerics

The typical presentation of a god in fantasy games assigns various spheres of influence to the god. In D&D 3 and Pathfinder the gods have associated domains.

Two tenets and one more

Each cleric, or other character drawing power from a more powerful being, writes two tenets. The referee must accept the tenets. Each selected tenet must be connected to a different domain associated with their patron god.

If the cleric chooses particular domains, then each chosen domain must have one associated tenet. Typical cleric selects two domains and so should write tenets related to those.

A tenet restricts the behaviour of the cleric, at least in some situations.

Each cleric also has the common tenet: to respect the god and what is sacred, to avoid what is profane, to participate in the daily rites and prayers, to be subject to the rituals associated with birth, death, coming of age, marriage, justice, etc. For monotheistic religions this tenet also includes not serving other gods.

Example: Tenets of Absolon

Though tenets are particular to a given character and god, some suggestions or defaults are useful.

  • Glory: Destroy the undead and the unholy, as well as mortals consorting with such.  Should this be beyond your present ability, harm them as much as you can and return with greater force.
  • Law: Expand the influence of Absolon, i.e. the laws and customs of the empire of Maldor.
  • Nobility: Treat nobles according to their station.
  • Aristocracy: Act and demand to be treated as one of noble blood. To select this tenet the character must be a member of a noble house in Maldor.
  • Leadership: Take leadership over your peers and inferiors, as defined by the hierarchy of the church of Absolon and empire of Maldor.
  • Sun: As the sun settles, call it back and keep its memory with an open flame; a campfire or more if you remain at a fixed location, a torch or greater flame if you are on the move.
  • Day: Act during the day, rest during the night.
  • Light: Never be in darkness.

Divine disfavour

Breaking a tenet accidentally, in a minor way (it is not noticed in play when it happens, only later), or against your will has the god choose some of your spells for you when you next prepare spells. The chosen spells should reflect the personal failing, rather than punish.

Acting against the god or breaking a tenet leads to the god withdrawing a measure of its power: the cleric loses their spells of highest level until they stop breaking the tenet. A full day of respectful obedience gives the powers back, as does using the atonement spell.

Denying the god, blasphemy, or severely breaking a tenet leads to immediate loss of divine powers. Repeatedly breaking a tenet, despite the warnings, leads to the same. Only an atonement may return the divine favour.

Changing tenets

Altering a tenet should follow the same guidelines as changing alignments, but should not be as big a deal. A ritual of some sort is also appropriate, or an atonement spell. The referee must accept the new form of the tenet.


The referee should always warn the player that their character is about to lose their divine powers, if such an event is about to happen. An act done without knowledge may only lead to the lesser consequences.

If a character is about to break a tenet or considers such an act, the referee should roll an easy check of wisdom or religious knowledge and, on success, warn the player of the consequences.

A player who asks about the divine consequences of an action should get an answer, possibly conditional on a check of wisdom or religious knowledge. The check should not, in general, be very difficult. Even low level divine spells (guidance, augury) should warn of divine disfavour with no chance of failure.

Design notes

The tenets are supposed to be somewhat restrictive, but not crippling, so they change gameplay without making the cleric unplayable. This is hard to tell without playtesting, but similar reasoning applies to selecting and defining BITs in Burning Wheel, keys in Solar system, etc.

The purpose of these rules is to emphasize the role of religion for adventurous religious characters and to make clerics of different faiths different in their behaviour. The ability to choose a number of tenets may mirror various factions among the faithful, and allows for greater freedom and more restrictive tenets that do not completely define or cripple a character.

The tie to domains or spheres of influence provides a starting point for defining the tenets, as well as a fixed number for their amount.

Religious tenets for clerics

Inheriting stats in generational D&D play

Suppose the particular stats (say, wisdom), of character’s parents are 12 (rolls 5, 2, 5) and 14 (rolls 5, 5, 4). How to determine the stat for the character?


This might be useful for generational play, or when starting a new game or campaign in a same setting but later in time. Playing as the children of previous, possibly retired, characters might add depth to the game.

Basic method

Stats are usually rolled with 3d6. We take first of those rolls from one parent, second from the other parent, and roll a new result for the third die. Using the example scores above: 5 from the first parent (rolled 1 with d3 to determine which die roll of the parent is used), 4 from the second parent (rolled 3 with d3), and new die score of 2; total is 11.

Special cases

If the stats of only one parent are known, then only one die is inherited, the other two rolled. If character is a result of asexual reproduction (with some variety, so not a perfect clone), then two separate dice are inherited from the single parent and one new die is added; this might be the dwarves of Dwimmermount or some insectile or vat-grown species.

If only the total score (such as 8) is known but the rolls are not, then any combination of die rolls with the correct sum is acceptable (for example 1, 3, 4). If one wants a little practice in calculating discrete probabilities, then one can figure out the probabilities of different combinations of scores by Bayes’ theorem and select one of them randomly.

Changes in stats due to adventuring

If a change alters the genotype of a character, including gametes, then the die rolls that constitute the stat should be changed accordingly. For example, if character is turned into supersoldier with strength of 20 and charisma of 2, then the corresponding rolls might be 6, 7, 7 and 0, 1, 1. It does not matter if they are not within the range of 3d6. Stat changes due to experience, age or practice should not influence the constituting rolls.

Exotic races

If the game uses stat requirements for non-humans, then any offspring not meeting the requirements dies before birth or shortly after it. A miscarriage or a stillborn child. If stat bonuses are used, then they don’t affect the constituting rolls of a stat and are applied after determining the base stat.


The new score of a child is affected by the scores of parents, but not determined by them. The expected value of a new score is the average of the following: first parent’s score, second parent’s score, and 21/2 (= 10 + 1/2 = 10.5). This gives regression towards the mean: no matter how bad or good the scores of the parents are, those of the child will tend to be somewhat average.

If the stats of parents were rolled with 3d6, and the stats of a child were rolled according to this method, then the scores of the child would be distributed as if they were also rolled with 3d6. This means that in the long run a population governed by this law (and no selection pressures) will have the stats of any given character being rolled with 3d6. This is true regardless of the stats of the first generation.

Inheriting stats in generational D&D play

Ajatustensyöntiä uskonnosta

Osallistuin Zak Smithin ajatustensyöjäkilpailuun, jonka ensimmäinen kierros loppui. Tulokset ja linkit esseisiin löytyvät osoitteesta . Tipahdin itse pois, kun jälkimmäinen uskonto-aiheinen teksti, löytyy osoitteesta , äänestettiin pois. Tappio oli ansaittu, koska en keksinyt mitään uutta ja kiinnostavaa sanottavaa.

Ajatustensyöntiä uskonnosta

Velhojen torni

Ars magicassa pelin ajatus on, että velhot perustavat muutaman velhon piilotettuja tutkimuslaitoksia, joissa saavat olla rauhassa ulkomaailmalta ja tehdä omia asioitaan.

Lähdetään liikkeelle Ars magican ajatuskesta, mutta aloitetaan tornin perustamisesta – ehkä vallataan paikka joltakulta, ehkä perustetaan uusi keskelle erämaata, ehkä neuvotellaan kaupungista tilaa, ehkä tutustutaan hylättyyn voimakasta taikuutta säteilevään sijaintiin.

Pelissä on muutamia mahdollisia piirteitä, joihin pelaaminen voi keskittyä:

  1. Tukikohdan rakentelu, pohjapiirrokset, sisustus, tyrmät, velhojen kammiot.
  2. Ulkomaailman ja tornin väliset seikat: politiikka, juonittelu, taistelut, kaupankäynti.
  3. Tutkimuskeskuksen jokapäiväinen elämä ja velhojen suhteet, kun ne eivät ole kriisissä.
  4. Seikkailut, joko ulkomaailmassa tai kun ulkomaailma tunkee torniin.
  5. Velhojen (ja muiden asukkien) välinen draamailu ja kriisit.
  6. Maaginen tutkimus, loitsujen, hirviöiden ja taikaesineiden kehittäminen.

Piirteet tukevat toisiaan vaihtelevissa määrin ja ennen pelaamista porukan olisi syytä miettiä, mitä niistä haluavat painottaa.


Kiertävä pelinjohtaja ja muutama hahmo per pelaaja. Pelaajilla olisi yksi velhohahmo ja yksi toinen pätevä tai erikoinen hahmo eli kumppani. Kumppani voisi olla toisen velhon oppilas tai henkivartija, tornin kanssa hyvissä väleissä oleva kulkukauppias, joku metsästäjistä, vartiopäällikkö tai torniin asettunut pappi. Ehkä jopa kirjastonhoitaja.

Kumppanin ja velhon pitäisi suuntautua erilaisiin tehtäviin ja näkyä pelifiktiossa harvoin yhdessä. Tämä antaa pelaajan keskittyä yhteen hahmoon kerrallaan ja estää tilanteet, joissa pelaajan pitäisi roolipelata keskustelua kahden hahmonsa välillä.

Lisäksi pelaajat voisivat pelata satunnaisia sivuhahmoja, kun heidän oma hahmonsa olisi muualla.

Osa pelin piirteistä toimisi melko hyvin pelinjohtamattomassa vapaahkossa pelaamisessa, toiset vaativat pelinjohtajan. Jonkinlainen alfa-PJ voisi myös olla perusteltu ratkaisu, erityisesti jos haluaa pitemmän tarinankaaren vaikkapa politiikan ympärille.


Pelissä olisi hyvä käyttää säännöstöä, joka kertoo millaista taikuutta velhot saavat aikaan. Lisäksi pitkäaikaisille tekemisille olisi kiva olla säännöt: tutkimus, linnoituksen rakentaminen, harjoittelu, muinaisten tekstien tulkinta ja opiskelu.

Oikeaan suuntaan osoittavat esimerkiksi Ars magica (tietenkin), Bliaron (jossain määrin, mutta yksinkertaisehkoihin sääntöihin on helppo tehdä lisäyksiä), Burning wheel (with Magic burner), sekä jotkut D&D-versiot, kuten Lamentations of the flame princess. World of darkness -peleistä uusi tai vanha Mage voisi myös toimia, mutta niihin tutustumisesta on jo kulunut aikaa.

Säännöstön valinta riippuu sitä, mitä pelin piirteitä haluaa korostaa.

Jos haluaa alkaa säätämään, niin säännöstöä voi muuttaa pelikertakohtaisesti – tänään mennään tutkimaan muinaisten raunioita, joten D&D esiin, ja ensi kerralla riidellään löydetyn vis-lähteen käytöstä, joten Palava pyörä käyttöön.

Toinen säätämistä aiheuttava vaihtoehto olisi käyttää eri säännöstöjä eri velhoille. D&D-velho ja Ars magica -velho taikovat melko eri tavoilla, joka kuvaisi varsin pätevästi myös heidän taikuusteorioidensa eroja. Jos peli keskittyisi enemmän vapaamuotoista pelaamista tukeviin piirteisiin, voisi tämä toimia sujuvammin, kuin jos vaikkapa seikkailemista olisi paljon.

Sosiaalinen jalanjälki

Peli ei olisi lyhyt, riippuen toki korostetuista piirteistä. Osa piirteistä toimii hyvin vajaalla tai vaihtuvalla peliporukalla. Osa toimii hyvin yksinäisenä hupina (vaikkapa kartanon pohjapiirroksen suunnittelu tai hahmonysväys Ars Magicassa tai modernissa D&D:ssä), osa ei lainkaan.

Nettipelissä voisi hyödyntää samanaikaisuutta, jotta pelaajat eivät tuskastuisi foorumipelaamisen hitauteen. Toisaalta pöytäpelissä voisi lopettaa pelin tilanteeseen, josta voi jatkaa, vaikka pelaajaotos olisi vaihtunut.

Joka tapauksessa olisi hyvä olla pieni kokoelma aktiivisia ja luotettavia pelaajia, joiden lisäksi sitten muita voisi lepatella mukaan ja poistua aikataulujen ja kiinnostuksen mukaan.

Kirjoittelin samasta ajatuksesta aiemmin Pelilaudalla:,1560.0.html ,,1755.0.html

Velhojen torni